Uusi työpaikka: Alku aina hankalaa?
Oletko yksi heistä, joille uusi vuosi tarkoittaa myös uutta työtä? Jouluksi hommat pakettiin, muutama viikko lomaa ja tammikuussa uusiin haasteisiin laskeutuminen. Ihanteellista! Kaikki muistot siitä miltä tuntuu olla uusi ja ihan pihalla ovat autuaan kaukaisia.
Työpaikan vaihtoon liittyy monenlaisia tunteita ja ilmiöitä, joista saa hyviä käyriä. Erilaiset teoriat ihmisten keskinäisistä suhteista, uuden kohtaamisesta ja tuottavuudesta saavat aikaan ahaa-elämyksen: alun kuuluukin olla sekavaa! Helpottaakseni kaikkien alkutaivalta uudessa työssä esittelen nyt parhaat sekoilun selittävät käyrät.
Ennen kuin päästään itse työpaikan arkeen ollaan vielä täysin työnantajabrändin ja omien haaveiden vietävissä. Gartnerin hypekiertoa (hype cycle) käytetään kuvaamaan uuden teknologian omaksumista, mutta sillä voisi kuvata myös työpaikkakiertoa.
Aluksi ilmestyy triggeri eli rekryilmoitus. Kaikkien unelmatyönantajalla on nyt paikka auki! Tieto leviää (visibility) ja pian hakemusta rustaavat myös kolleegasi, opiskelukaverisi ja kaikki alanvaihtajatkin. Hyvät edut, mainiot etenemismahdollisuudet, hyvä palkka, kaikki täsmää. Haastattelussa näet jo itsesi tulemassa tänne joka aamu. Itket kun sinut valitaan (peak of inflated expectations). Arki koittaa (trough of disillusionment) ja pilvilinna sortuu: täälläkin tehdään töitä. Säädät odotuksesi ja tavoitteesi realistisemmalle tasolle, jolloin alat myös saada aikaan oikeita asioita (plateau of productivity).
Hypen laskeuduttua on hyvä palata oppimiskäyrään. Se kannattaa muistaa silloin, kun olet kertonut olevasi nopea oppimaan mutta et edelleenkään hallitse kaikkea viikon orientaation jälkeen.
Hermann Ebbinghaus tutki oppimisen psykologiaa ja kuvaili oppimiskäyrän jo 1800-luvulla. Kuten kuvasta näkyy: ensin luulet tietäväsi ja kaikki sujuu, kunnes ymmärrät, että oletkin tosiaan vasta aloittanut uudessa työssä. Ehkä saat jonkin erityisen haastavalta tuntuvan tehtävän tai sinulle sattuu jokin kommellus, jonka myötä alat epäillä kykyjäsi ja miettiä onko vanha pomo vielä löytänyt tilallesi ketään. Pohjalta suunta on kuitenkin vain ylöspäin, joten tämän kriittisen pisteen jälkeen pahin on ohi.
Hypekierto ja oppimiskäyrä sisältävät kumpikin huolestuttavan syvän kuopan. Ei liene sattumaa, että se löytyy myös kolmannelta käyrältäni.
Bruce Tuckmanin ryhmäytymisen teoria avaa uuteen työpaikkaan sopeutumisen sosiaalista prosessia. Tavallisimmin tiimiin tulee uusi jäsen samalla kun muut tuntevat toisensa ennestään. Vaikka kaikilla on oma työnkuva ja titteli, syntyy jonkinlaista kaaosta kun ryhmä saa uuden jäsenen. Tämä storming voi sisältää muutamia kevyitä ohjaustilanteita, oikaistuja väärinkäsityksiä tai hankaliakin henkilökonflikteja. Lopulta syntyy yhteisymmärrys toimintatavoista ja rooleista (norming), jolloin voidaan keskittyä työhön (performing).
Sokeriksi pohjalle heitän vielä työnantajanäkökulman. Työnantajan kannalta kaikki käyrät päättyvät siihen, että uusi rekrytointi alkaa vihdoin tuottaa jotain. Maaginen piste! Kansainvälinen HR-guru Josh Bersin on piirtänyt sen omalle käyrälleen:
Me kaikki olemme siis lähtökohtaisesti tuolla miinuspuolella aloittaessamme. Työnantaja on jo käyttänyt paljon resursseja itse rekrytointiprosessin suunnitteluun ja läpivientiin, ja kestää hetken ennen kuin se sijoitus alkaa tuottaa. Toivon mukaan resursseja on varattu myös rekrytöidyn henkilön perehdytykseen. Jossain määrin uusi tekijä on aina ohjausta tarviva harjoittelija, vaikka kyseessä olisikin koulutettu ammattilainen ja vakituinen työ. Oppiminen ja sopeutuminen vie aina oman aikansa. Kuten kuvasta näkyy, työntekijöihin panostaminen kuitenkin kannattaa.
Alun tuntuessa kiviseltä kannattaa muistaa, että työnantajakin haluaa sinun onnistuvan sen sijaan että joutuisi aloittamaan rekryprosessin uudestaan.
Oma syksyn mittainen työrupeamani päättyy jouluun. Viisi kuukautta oli juuri sopivan mittainen aika tutustua yritykseen, uusiin ihmisiin, luulla tietävänsä jotain, tippua maan pinnalle ja lopulta löytää paikkansa uudessa tiimissä. Odotan mielenkiinnolla tammikuun käyriä.
Työpaikan vaihtoon liittyy monenlaisia tunteita ja ilmiöitä, joista saa hyviä käyriä. Erilaiset teoriat ihmisten keskinäisistä suhteista, uuden kohtaamisesta ja tuottavuudesta saavat aikaan ahaa-elämyksen: alun kuuluukin olla sekavaa! Helpottaakseni kaikkien alkutaivalta uudessa työssä esittelen nyt parhaat sekoilun selittävät käyrät.
Ennen kuin päästään itse työpaikan arkeen ollaan vielä täysin työnantajabrändin ja omien haaveiden vietävissä. Gartnerin hypekiertoa (hype cycle) käytetään kuvaamaan uuden teknologian omaksumista, mutta sillä voisi kuvata myös työpaikkakiertoa.
![]() |
Hypekierto. Kuvakaappaus Gartner.com. |
Aluksi ilmestyy triggeri eli rekryilmoitus. Kaikkien unelmatyönantajalla on nyt paikka auki! Tieto leviää (visibility) ja pian hakemusta rustaavat myös kolleegasi, opiskelukaverisi ja kaikki alanvaihtajatkin. Hyvät edut, mainiot etenemismahdollisuudet, hyvä palkka, kaikki täsmää. Haastattelussa näet jo itsesi tulemassa tänne joka aamu. Itket kun sinut valitaan (peak of inflated expectations). Arki koittaa (trough of disillusionment) ja pilvilinna sortuu: täälläkin tehdään töitä. Säädät odotuksesi ja tavoitteesi realistisemmalle tasolle, jolloin alat myös saada aikaan oikeita asioita (plateau of productivity).
Hypen laskeuduttua on hyvä palata oppimiskäyrään. Se kannattaa muistaa silloin, kun olet kertonut olevasi nopea oppimaan mutta et edelleenkään hallitse kaikkea viikon orientaation jälkeen.
![]() |
Oppimiskäyrä. Kuvakaappaus medium.com / Vin Clancy 2017. |
Hermann Ebbinghaus tutki oppimisen psykologiaa ja kuvaili oppimiskäyrän jo 1800-luvulla. Kuten kuvasta näkyy: ensin luulet tietäväsi ja kaikki sujuu, kunnes ymmärrät, että oletkin tosiaan vasta aloittanut uudessa työssä. Ehkä saat jonkin erityisen haastavalta tuntuvan tehtävän tai sinulle sattuu jokin kommellus, jonka myötä alat epäillä kykyjäsi ja miettiä onko vanha pomo vielä löytänyt tilallesi ketään. Pohjalta suunta on kuitenkin vain ylöspäin, joten tämän kriittisen pisteen jälkeen pahin on ohi.
Hypekierto ja oppimiskäyrä sisältävät kumpikin huolestuttavan syvän kuopan. Ei liene sattumaa, että se löytyy myös kolmannelta käyrältäni.
![]() |
Ryhmäytymisen vaiheet Tuckmania mukaillen. Kuvakaappaus medium.com / Warren Lynch 2019. |
Bruce Tuckmanin ryhmäytymisen teoria avaa uuteen työpaikkaan sopeutumisen sosiaalista prosessia. Tavallisimmin tiimiin tulee uusi jäsen samalla kun muut tuntevat toisensa ennestään. Vaikka kaikilla on oma työnkuva ja titteli, syntyy jonkinlaista kaaosta kun ryhmä saa uuden jäsenen. Tämä storming voi sisältää muutamia kevyitä ohjaustilanteita, oikaistuja väärinkäsityksiä tai hankaliakin henkilökonflikteja. Lopulta syntyy yhteisymmärrys toimintatavoista ja rooleista (norming), jolloin voidaan keskittyä työhön (performing).
Sokeriksi pohjalle heitän vielä työnantajanäkökulman. Työnantajan kannalta kaikki käyrät päättyvät siihen, että uusi rekrytointi alkaa vihdoin tuottaa jotain. Maaginen piste! Kansainvälinen HR-guru Josh Bersin on piirtänyt sen omalle käyrälleen:
![]() |
Uuden työntekijän taloudellinen arvo. Kuvakaappaus Josh Bersin LinkedIn / Bersin by Deloitte 2013. |
Me kaikki olemme siis lähtökohtaisesti tuolla miinuspuolella aloittaessamme. Työnantaja on jo käyttänyt paljon resursseja itse rekrytointiprosessin suunnitteluun ja läpivientiin, ja kestää hetken ennen kuin se sijoitus alkaa tuottaa. Toivon mukaan resursseja on varattu myös rekrytöidyn henkilön perehdytykseen. Jossain määrin uusi tekijä on aina ohjausta tarviva harjoittelija, vaikka kyseessä olisikin koulutettu ammattilainen ja vakituinen työ. Oppiminen ja sopeutuminen vie aina oman aikansa. Kuten kuvasta näkyy, työntekijöihin panostaminen kuitenkin kannattaa.
Alun tuntuessa kiviseltä kannattaa muistaa, että työnantajakin haluaa sinun onnistuvan sen sijaan että joutuisi aloittamaan rekryprosessin uudestaan.
Oma syksyn mittainen työrupeamani päättyy jouluun. Viisi kuukautta oli juuri sopivan mittainen aika tutustua yritykseen, uusiin ihmisiin, luulla tietävänsä jotain, tippua maan pinnalle ja lopulta löytää paikkansa uudessa tiimissä. Odotan mielenkiinnolla tammikuun käyriä.
Juu, tukka putkela on menty ylös ja alas tääläki... Tuttuja käppyröitä nuo kaikki.
VastaaPoista